Blogi jää tauolle

Kesä alkaa kääntyä pikkuhiljaa syksyksi. Kesäblogimmekin jää tauolle, mutta perinteinen joulublogi avautuu jälleen joulukuun alussa.

Siistiä syksyä!

Pidetään huoli yhteisestä omaisuudesta

Tänä kesänä on tiedotusvälineissä uutisoitu silmiin pistävän paljon Jyvässeudulla tapahtuneesta ilkivallasta. Kiinteistöjen ovia ja seiniä on sotkettu, katulamppuja rikottu ja pakastimia jätetty tien varsiin. Yle Keski-Suomi uutisoi elokuun alussa Kuokkalassa sattuneesta tapauksesta, jossa kevyenliikenteenväylällä sijainnut viemärinkansi oli nostettu pois paikoiltaan. Metrejä syvä avoin kaivo olisi ollut hengenvaarallinen ansa hämärässä yössä liikkuneille. Onneksi kukaan ei ehtinyt tippua ammottavaan kuiluun, sillä ohikulkija huomasi ajoissa irrallisen kaivonkannen ja yritti nostaa sen itse paikoilleen. Kansi oli kuitenkin niin painava, että hänen oli soitettava pelastuslaitos paikalle. 

Kuka saa päähänsä nostaa viemärinkannen pois paikoiltaan? Ilmeisesti kansi on melko painava, jos kantta paikoilleen yrittänyt ohikulkija ei sitä jaksanut nostaa. Vahingossa se ei siis ole paikoiltaan liikkunut, vaan kannen siirtämiseen on käytetty aikaa ja vaivaa. Kauhistuttaa ajatella, mitä olisi voinut tapahtua, jos joku olisi ehtinyt pudota kaivoon.

Ovatko tekijät oikeasti ilkeitä vai pelkästään ajattelemattomia? Vai onko ilkivalta jonkinlaista kapinointia kasvotonta yhteiskuntaa vastaan? Mitähän kaikkea saataisiinkaan aikaan, jos töhrimiseen, rikkomiseen ja sotkemiseen käytetty aika ja energia käytettäisiin johonkin hyödylliseen? Jyväskylän kaupunki korjaa ja siivoaa ilkivallan seurauksia sadalla tuhannella eurolla vuosittain. Eiköhän sillekin rahalle olisi parempaa käyttöä? Yhteisestä omaisuudesta on pidettävä yhteisesti huolta, sillä korjauksista ja siivouksista koituvan laskun maksaa lopulta veronmaksaja eli sinä ja minä. 

Pallot pulautukseen

Pakkausjätteiden hyötykäyttö on Suomessa maailman huipputasoa - etenkin pullopanttijärjestelmän osalta. Lasipullojen lähes sadan prosentin palautusastetta lähentelivät myös juomatölkkien (96 %) ja kierrätysmuovipullojen (94 %) palautukset vuonna 2010. Tulos on ollut siis lähes täydellinen - mutta pienillä teoilla täydellisyys olisi tässä tapauksessa jopa saavutettavissa.

Kukapa meistä ei olisi nähnyt rutattua tölkkiä ja yliajettua tai etikettinsä hukannutta muovipulloa kadulla? Huikeasta palautusasteestaan huolimatta lasipullojen jopa yli 33 täyttökerran matka päätyy liian aikaisin ja pahimmillaan särjettynä puistoihin ja uimarannoille, jossa ne haaskauksen lisäksi ovat myös vaaraksi ihmisille ja ympäristölle. Älä siis ruttaa tai särje juomapakkauksia - palauttakaa ne ja lunastakaa voittonne välittömästi kassalta. Myös pantittomat pakkaukset voidaan palauttaa, osa automaateista ottaa ne vastaan, tosin ilman korvausta, tai ne voidaan viedä oikeisiin jätejakeisiin, josta ne jatkavat matkaansa kierrätystä varten, vaikka pantilliseksi pulloksi tai tölkiksi.

Siisti rallikaupunki

Roskia syntyy tunnetusti eniten juhlapäivien ja suurtapahtumien aikana, kuten uudenvuoden ja vapun aikaan. Vuotuisten MM-rallien pääpaino oli tuttuun tapaan Jyväskylässä, ja vieraita saapui runsain joukoin eri puolilta maailmaa. Juhlahumussakaan ei tule silti unohtaa hyviä käytöstapoja; roskien paikka ei ole kaduilla tai luonnossa eivätkä uudet virvokkeet kasva tyhjiä pakkauksia kylvämällä, eikä kesäkoiria tulisi tuolloinkaan jättää oman onnensa nojaan.

Vahinkoja kuitenkin sattuu, etenkin isolla porukalla, mutta niistä ei tarvitse masentua. Vaikka roskien määrä voi tuntua aluksi ylitsepääsemättömältä, on säntillisellä toiminnalla saatu puhtaaksi jopa vuosien mittaan roskaantuneita alueita. Kerää roska päivässä -periaatetta noudattamalla voidaan Jyväskylä saada puhtaammaksi kuin se alun perin olikaan, tartutaan siis tuumasta toimeen!

Sinä maksat!

Kaupungin omaisuus, siinä missä yksityinenkin omaisuus, on monesti ilkivallan kohteena. On helppo purkaa patoutuneita tunteita johonkin "yleiseen" tavaraan, joka ei ainakaan tekijän mielestä välttämättä kuulu kenellekään. Ilkivallan tekijä tuskin tajuaa, kuinka kallista omaisuuden korjaaminen on. Hinta on sotkijalle oikeastaan aivan yksi ja sama, koska ilkivallan teon hetkellä ei kustannuksia lasketa. Hintalappuhan koostuu muustakin kuin vain uuden ostamisesta. Julkisen omaisuuden korvaamisessa tulevat mukaan korvaavien toimenpiteiden tekijöiden tunnit ja niistä maksettavat palkat. On tällä asialla tietenkin kääntöpuolena sen työllistävä vaikutus, mutta tätä ei ilkivallan tekijä hae takaa. Yksityisen omaisuuden vahingoittaminen tuottaa omistajalleen myös kuitenkin paljon mielipahaa. Maksajana ilkivallan tekijän aikaansaannoksista olet juuri sinä, sillä korvaukset ja kustannukset siirtyvät suoraan veronmaksajien vastuulle. Keskisuomalaisessa (12.7.2012) kirjoitettiin aiheesta. Sen mukaan sotkeminen ja ilkivalta maksaa kaupungille n. 100 000 euroa joka vuosi. Tällä rahalla olisi varmasti muutakin parempaa käyttöä.

Graffitit

Graffitit ovat monille iso osa kaupunkimaista maisemaa ja kulttuuria, kun taas toisille ne voivat olla järjetöntä sotkemista ja toisen omaisuuden tuhoamista. Jyväskylää kierrellessä ei voi välttyä huomaamasta graffitien ja tagien monipuolista kirjoa. On hämmästyttävää, kuinka ihmeellisiin paikkoihin graffiteja ja tageja on päästy tuhertelemaan ja taiteilemaan. Niihin on saanut näyttää jo todellista akrobatiaa, jotta sinne on ylipäätään päässyt taiteilemaan. 

Graffitit ja tagit luovat paljon keskustelua pohdittaessa sitä ovatko ne taidetta vai ilkivaltaa. Kauneushan on katsojan silmissä ja jokaisella on oikeus omaan mielipiteensä. On eri asia ihastella taiteellisia ja suurella vaivalla aikaan saatuja teoksia kuin katsella tussilla penkkeihin tai varaston seinään kirjoitettuja rivoja sanoja. Graffitien tekemistä varten olisi hyvä olla laillista pintaa, kuten hyvänä esimerkkinä ovat Killerin sekä Kankaan graffitiseinämät. Entä jos graffitien tekeminen olisikin laillista? Mitkä olisivat sen vaikutukset? Jos töhrimisestä vietäisiin pois laittomuus eli ns. "kielletty hedelmä"-ominaisuus, se voisi joko innostaa tuhrimaan lisää tai viedä töhrimisen hohdon kokonaan pois.

Kilo roskaa!

Kesällä on mukava ajella pyörällä töihin ja ihastella kaunista järvimaisemaa. Matkalle mahtuu kuitenkin monia muitakin asioita mitkä eivät ihastelua herätä, kuten roskat ja töhryt. Vesisateen jälkeen huomaa kuinka paljon esimerkiksi tupakan tumppeja maasta löytyy, kun ne kelluvat kuralätäköissä.

Kevään siivoustalkoossa koululaiset keräsivät keskimäärin yhden kilon roskaa kerääjää kohden. Kerätty roska oli yleisesti ottaen pientä ja kevyttä. Sotkutonta päivää! –kampanja havainnollisti tätä roskan määrää keräämällä kilon karkkipaperia ja arvuuttelemalla, kuinka monta karkkipaperia mahtuu tähän kiloon. Määrä on yllättävän suuri, ainakin kun olet se, joka laskee tuon suuren kasan/määrän karkkipaperia. Jos ne kaikki paperit heitettäisiin yhtä aikaa luontoon, niin koko maisema olisi kuorrutettu karkkipaperilla. Minkähänlainen läjä tupakan tumpeista tulisi, jos niitä keräisi kilon verran?

Onko sinulla siisti kesäfiilis? Osallistu valokuvakisaan!

Ranta kunnossa ja siisti fiilis? Kesän tullen uimarannat ja puistot kutsuvat lomailijaa. Helteistä kesäpäivää on huomattavasti mukavampi viettää siistissä ympäristössä kuin lasinsirujen ja roskan keskellä. Sotkutonta päivää! -kampanja on tänä kesänä siistin kesäfiiliksen jäljillä. Millainen on sinun siisti kesäpäiväsi rannalla tai puistossa? Mitä kuluu siistiin kesäfiilikseen?

Ota valokuva siististä kesäpäivästäsi veden äärellä tai puistossa ja lähetä se osoitteeseen palaute(at)sotkutontapaivaa.fi heinäkuun loppuun mennessä. Parhaat otokset pääsevät yleisöäänestykseen kampanjan nettisivuille ja äänestyksen voittaja palkitaan kestoastioita ja lähiherkkuja sisältävällä piknikkorilla!

Ranta kunnossa?

Heinäkuun alku näyttää lupaavalta rantakelejä ajatellen: ainakin ensimmäisen viikon sääennuste povaa aurinkoista säätä. Kolea kesäkuu ei houkutellut rannalle kuin kaikkein rohkeimmat uimarit ja sateiset kelit pitivät auringonpalvojat sisätiloissa.

Uimarantojen hiljainen kesän aloitus näkyi myös Sotkutonta päivää! –kampanjan viime viikolla tekemässä uimarantaseurannassa. Kampanja kävi tarkastamassa kuusi jyväskyläläistä uimarantaa: Sääksjärven, Ristikiven, Tikan, Nenäinniemen, Salmirannan sekä Pappilan uimarannat. Yleisilme näillä rannoilla oli siisti, sillä roskia ei juuri näkynyt. Uimakoppeja, penkkejä ja roskiksia oli töhritty, mutta muuten ne olivat ehjiä ja käyttökelpoisia. Uimarantaseurantaa jatketaan koko kesä.

Rantakelien parantuessa on hyvä muistaa, että kesällä kannattaa olla ranta kunnossa. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa! Rannan käyttäjien pienet teot ratkaisevat. Laita siis roskat päivittäin roskikseen - säännöllisyys on tässäkin lajissa kaiken aa ja oo. Ja pidetään huoli myös kesäkoirista: Älä jätä kesäkoiraa – mäyräkoirien kuoret eivät kuulu luontoon. Tänäkään kesänä.